Zoomaileva ukkokerho

Good company in a journey makes the way seem shorter. — Izaak Walton

Kerron tässä kokemuksistani eräästä yhteisöstä, jonka olemassaololle digitalisaatio on antanut aivan uusia ulottuvuuksia.

Olimme alun perin kuusi ”länsimaan tietäjää” eli setämiestä (nyttemmin meitä on jo seitsemän), jotka kokoonnuimme yleensä sunnuntaisin joihinkin ostoskeskusten kahviloihin pohtimaan maailmanmenoa ja sen eri ilmiöitä. Jokainen on varmaan tällaisiin ukkokerhoihin törmännyt.

Keväällä 2020 koronapandemia keskeytti nämä tapaamisemme ja mietimme, miten voisimme jatkaa yhteydenpitoamme sulun aikana. Aluksi kokeilimme Skypeä pari kertaa viikossa, mutta jonkin ajan kuluttua vaihdoimme tarpeitamme paremmin palvelevaan Zoomiin. Kevään 2020 lopulla tiivistimme tahtia, ja aloimme kokoontua päivittäin tapaamiseemme klo 17.

Uskokaa tai älkää, mutta tämä ”instituutio” elää edelleen viiden vuoden jälkeen ja käytännössä joka päivä edelleen kokoonnumme 40 minuutin (ilmaisversion aikarajoite) istuntoomme. Zoom-tapaamisiamme on käynnistetty myös ulkomailta, junasta, ja milloin mistäkin paikasta. Ehkä kahden käden sormin laskettava määrä päiviä on vuosien kuluessa jäänyt väliin näistä istunnoista.

Elämän koko kirjo mukana istunnoissa

Istunnoissamme on ’parannettu maailmaa’ monella tasolla. Olemme pyrkineet ratkaisemaan arkisia ongelmia ja sotkeutuneet myös päivänpolitiikkaan jopa maailmanlaajuisesti. Välillä käsittelemme tiedettä, tekniikkaa ja elämää ylipäätään varsin syvältä ja ’korkealentoisesti’. Aiheet ovat vaihdelleet kvanttimekaniikasta ja ilmastonmuutoksesta poliittiseen historiaan ja terveisiin elämäntapoihin ja painonhallintaan.

Yhtä lailla olemme pohtineet koronaa, uskontojen ja ideologioiden myyttejä ja tutkimusta tai keskustelleet veneiden servo-ohjausjärjestelmistä, kosmologiasta, tekoälystä, nanoteknologiasta tai kulinarismista.

Olemme viettäneet yhdessä virtuaalisesti syntymäpäiviä, juhlistaneet itsenäisyyspäiviä ja uusia vuosia. Zoomissa olemme viettäneet joulujuhlia, joissa on laulettu, nautittu kukin tahoillamme glögiä ja pipareita ja kuunnelleet teologijäsenemme pitämän jouluhartauden.

Väliin on laitettu ripaus tähtitiedettä, musiikkia, elokuvaa tai urheilua – eikä vähiten golfia. Vaille viiltäviä analyysejämme eivät ole jääneet sen paremmin maahanmuuttopolitiikka, EU, Trump kuin Putinkaan – unohtamatta kuitenkaan kotoisen politiikkamme kiemuroita. Iltasanomien kymmenen kysymystä pistää aivonystyröitämme liikkeelle.

Keskusteluihimme on aika ajoin kutsuttu myös ulkopuolisia asiantuntijoita, kerran mm. Petteri Taalas oli kertomassa ilmastoasioista.

Oikeastaan mikään inhimillinen ei ole meille vierasta. Joku voisi kutsua meitä jopa renessanssi-ihmisiksi.

Monialaisuus ja erilaisuus ovat voimamme

Meitä on ’joka lähtöön’. On insinööri, valtiotieteilijä, merkonomi, teologi, tohtori ja pari emeritusprofessoria. Missiota emme ole varsinaisesti miettineet, mutta varmuudella virkistämme näin aivojamme ja estämme erakoitumista ja muuta yksinäisyyttä. Taustojemme erilaisuus varmistaa, että pohdinnoissamme on aina mukana useita näkökulmia. Ideat pulppuavat, ja osaa niistä olemme jopa käytännössä päässeet työstämään.

Tärkeä osa elämäämme

"Nämä istunnot kuuluvat jo oleellisena osana päivärytmiini, enkä varaa samaan ajankohtaan mitään muita menoja tai tapaamisia."

”Ikkunani maailmaan ja kaverini olohuoneeseen.”

”On todella mukava kuulla, mitä vuosientakaisille kavereille kuuluu.”

”Olen ollut tämän "tiimin" jäsenenä alusta alkaen. Ei puhettakaan siitä, että olisin ollut kyllästynyt tms. päivittäisiin zoomailuihin - päinvastoin. Jokainen `turinatuokio` on puolustanut paikkaansa enemmän tai vähemmän. Olen ylpeä jäsenyydestäni tässä ainutlaatuiselta tuntuvassa porukassa.”

”Zoom on hyvä tapa kokoontua, koska ei tarvise matkustaa kokoontumispaikkaan. Toisaalta kokoontuminen kasvokkain yhdessä on kuitenkin ylivertainen tilaisuus.”

”Minulle nämä zoom-kokoontumiset ovat tuoneet leskeksi jäämisen jälkeen tarpeellisen kanavan sosiaaliseen kanssakäymiseen korona-aikana. Muuten olisin jämähtänyt yksin kotiin. Nyt en enää malta päivittäisistä tapaamisista luopua olinpa kotimaassa tai ulkomailla. Olenkin sanonut, että nämä ukot ovat sellaisia pieniä Herran enkeleitä.”

”Puhumme paljon - vaikka asiaa on usein varsin vähän. Älköön tämä olko moite, sillä samoin maailmankaikkeudessakin kaikki näyttää pyörivän, mutta lopulta universumin
kokonaispyörimismäärä on todennäköisesti nolla.”

Kirjoittaja on enteriläinen vapaaehtoinen.