Saako linkkiä klikata?
17.10.2024
Ylen Digitreenien sanaston mukaan klikkaus tarkoittaa: "Verkkosisällön avaaminen tai linkin tai sovelluksen napsauttaminen auki."
Linkkien klikkaamisesta varoitellaan paljon. Saako linkkiä sitten klikata? Päätimme kysyä tätä tekoälyltä.
Huom. Tekoäly ei ole aina oikeassa ja saattaa antaa jopa aivan väärää tietoa.
Nämä vinkit ovat Enterin opastajien tarkistamia.

Kysyimme tekoälypalvelu Chat GPT:ltä:
"Nyt kovasti varoitellaan erityisesti tekstiviesteillä lähetetyistä viesteistä, joissa kehotetaan klikkaamaan linkkiä. Mistä tietää, minkälaisia ja minkä tahon lähettämiä linkkejä uskaltaa klikata?
- Huomaa, että toista tekoälypalvelua (esim. Copilotia) käyttämällä voi saada hieman toisenlaisen vastauksen, joita on hyvä tarvittaessa verrata toisiinsa!
Näin Chat GPT vastasi:
"Viestihuijaukset, joissa pyydetään klikkaamaan linkkejä, ovat valitettavasti yleistyneet, ja niiden tunnistaminen on tärkeää oman tietoturvan suojelemiseksi."
"Tässä on muutamia vinkkejä, joiden avulla voit arvioida, ovatko tekstiviestissä tai sähköpostissa tarjotut linkit luotettavia:"
1. Tunnettu lähettäjä
Luotettavat lähettäjät: Virallisten organisaatioiden, pankkien, viranomaisten ja tunnettujen yritysten lähettämät viestit ovat yleensä luotettavia. Tarkista kuitenkin aina viestin lähettäjän numero tai nimi huolellisesti. Huijarit voivat yrittää matkia tunnettujen tahojen nimiä, esimerkiksi vaihtamalla yhden kirjaimen.
Tunnistamaton lähettäjä: Jos et tunnista lähettäjää, älä klikkaa linkkiä ennen kuin olet tarkistanut, onko lähetys aito. Voit esimerkiksi ottaa yhteyttä kyseiseen organisaatioon suoraan virallisia kanavia pitkin ja varmistaa viestin aitouden.
2. Epäilyttävät tai yllättävät pyynnöt
Varo kiireellisyyttä: Huijausviestit käyttävät usein kiireellisyyttä painostaakseen vastaanottajaa. Jos viesti esimerkiksi väittää, että tilisi on suljettu tai sinulla on maksamaton lasku, pysähdy miettimään, kuulostaako tilanne tutulta.
Rahapyynnöt tai palkintojen lunastus: Jos viesti lupaa suuria palkintoja, ilmaisia tuotteita tai pyytää maksutietojasi, ole erityisen varovainen. Yritykset tai viranomaiset eivät yleensä pyydä arkaluontoisia tietoja tekstiviestillä.
3. Linkin tarkistaminen
Linkin osoite: Ennen linkin klikkaamista voit tarkastella sen osoitetta. Monissa puhelimissa linkin pitkä painaminen paljastaa koko URL-osoitteen. Tarkista, että se vie luotettavaan, tuttuun verkkotunnukseen (esim. pankit käyttävät aina omia verkkotunnuksiaan, kuten “.fi” tai “.com”).
Epäilyttävä verkkotunnus: Jos linkin osoite näyttää oudolta tai siinä on epämääräisiä merkkejä tai outo loppu (kuten tuntematon maatunnus), älä klikkaa linkkiä.
4. Viestin kieli
Kirjoitusvirheet ja outo kieli: Monet huijausviestit sisältävät virheitä kielessä tai käyttävät epätyypillisiä sanamuotoja. Jos viesti kuulostaa epäviralliselta tai on täynnä kirjoitusvirheitä, tämä voi olla merkki huijauksesta.
5. Suojaus ja lisävarmistukset
Monivaiheinen tunnistautuminen (MFA): Jos käytät palvelua, jolla on vahva tunnistautuminen (esim. verkkopankki), varmista, että palvelu aina vaatii vahvan kirjautumisen tai tunnistautumisen.
Virustorjunta ja haittaohjelmien torjunta: Pidä laitteesi turvaohjelmat ajan tasalla, jolloin voit paremmin suojautua, vaikka vahingossa klikkaisitkin vaarallista linkkiä.
6. Älä koskaan anna henkilökohtaisia tietoja tekstiviestitse
Pankit, viranomaiset ja muut luotettavat tahot eivät koskaan pyydä arkaluontoisia tietoja, kuten salasanoja tai maksutietoja, tekstiviestitse. Jos viesti pyytää tällaista tietoa, kyseessä on todennäköisesti huijaus.
Jos olet epävarma viestistä tai linkistä, on parempi olla varovainen ja olla klikkaamatta.
Voit aina tarkistaa asian suoraan yrityksen asiakaspalvelusta tai viranomaisilta.